Maisterin vakavampi blogi "Turhat rönsyt pois ja tavoitteita kohti"

Eläkkeen kertyminen

Kun ennen kerättiin työstä eläkettä 25-65 vuoden välillä, nyt sitä kerätään 18-68 vuoden välillä. Moni kuusikymppinen on aloittanut ainakin tilapäisen työnteon jo viisitoistavuotiaana, mutta eläkettä hänelle on kertynyt vasta 25 vuoden iästä lähtien. Osin eläkkeen keräämisen puuttuminen mahdollisti aikoinaan työnantajille sen, että nuori työntekijä voitiin palkata pienemmällä palkalla harjoittelijaksi, kun ei ollut eläkemaksuja. Toisaalta ajateltiin ehkä, että tällä tavalla nuori korvasi saamiaan palveluja ja koulutustaan isänmaalleen - heti työmarkkinoille tultuaan. Kansalaisten etujen ja velvollisuuksien uudelleenjärjestelyjen myötä on eläkkeen karttumisaika muuttunut. Eläkettä alkaa kertyä heti 18 ikävuoden jälkeen työnteosta ja osin myös äitiys-, työttömyys- ja koulutusajoilta 68 vuoteen saakka. Huolestuttavaa kehitystä on, että moni vasta yli 30-vuotias joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.

Hyvinvointiyhteiskunta on tarjonnut kansalaisilleen subjektiivisen päivähoito-oikeuden, äitiys- ja isyysvapaat, peruskoulun, opintotuet, opintorahan, korkotuet, lainantakaukset, asumistuet,terveydenhoidon,sosiaalipalvelut, maksuttoman yliopisto-opiskelun ja avointa yliopisto-opiskelua kohtuullisilla maksuilla ym. Kun rahaa on ollut, on ennen pitkään päästy sopuun etujen jakotavoista. Sen sijaan keskustelua eläkeläisten määrään varustautumisesta on käyty julkisuudessa pitkään, eikä keskustelulle näy loppua.  

Eläkeläisten tuleva hoivan tarve on puhuttanut jo vuosikymmeniä päättäjiä. Korjausrakentamisen tuki on eräs lähestymistapa eläkeläisistä huolehtimiseen. Valmistaudutaan siihen, että yhä useampi eläkeläinen pystyy asumaan omassa kodissaan eläkepäivinä.  Esteetön liikkuminen on tärkeää kaikenikäisten asumisessa. Ikäihmisten subjektiivinen oikeus päivähoitoon saattaa olla seuraava tuki, johon yhteiskuntamme voisi verovaroja käyttää, koska virikkeetön elämä omassa kodissa voi huonontaa ikäihmisen kuntoa. Eläkeläinen maksaa eläketuloistaan veroja, kun tuloraja ylittää tietyn kynnyksen. Hän maksaa lisäksi arvonlisäveroina veroja kaikista arvolisäverollisista palveluista ja tuotteista. Eläke ei kerry enää 68 vuoden jälkeen, mutta verojen maksaminen jatkuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän leskinen kuva

Hyvä kirjoitus. Tuo kaikki ihan totta. 15 vuotiaana sitä meikäläinenkin lähti työmarkkinoille syksyllä 1965. Asiapojaksi, palkka 150mk/kk. Kymmenisen vuotta työtä, tosin armeija pois lukien, ennen kuin eläkettä rupesi karttumaan. Mutta muutoin tässä ihan tyytyväinen saavuttamaani elämisen tasoon. En ole koskaan pilvilinnoja unelmoinut. Toivoisin kuitenkin pientä eläkettä saaville hieman enemmän tuota ostovoimaa, jotta yhteiskunnan rattaat pysyvät hyvässä rasvassa ja pyörivät narskumatta.

Hyvä Seppo Leskinen,

Oli mukava lukea tyytyväisen ihmisen mietteitä.  Nyt saadaan ehkä tästä niin sanotusta risupaketista potkua metallialan markkinoille, kun tarvitaan koneita, joilla ne "risut" saadaan metsästä pois.  Kun teollisuuden pyörät pyörivät, liikenee sieltä ehkä muutama euro myös niille työttömille ja eläkeläisille, joiden "tulot" ovat korkeintaan 1/4 keskivertopalkansaajan eläkkeestä ja työttömyystuista.

Meeri Koivunen

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja